TKIO – enemmän kuin opintopisteitä?

“Miten voimme korkeakouluna tarjota oppimiskokemuksia, joissa oman ammattitaidon kehittymisen ohella selkeytyy myös, miten sen voi valjastaa kestävän hyvinvoinnin edellytysten rakentamiseen monimutkaisessa ja epävarmuuksia kuhisevassa maailmantilanteessa?” 

Alkuperäinen kirjoitus julkaistu nimellä: Uusi eurooppalainen Bauhaus – enemmän kuin opintopisteitä? teoksessa: TKIO – tulevaisuuskestävää innovointia ja osaamista
Kirjoittaja: Päivi Keränen


Tämä aika kaipaa TKIO:ta: toisiinsa kietoutuvaa tutkimista, kehittämistä, innovointia ja oppimista. Kirjainyhdistelmän viimeinen O viittaa siihen, että aiemmista kolmesta kirjaimesta on otettu opiksi ja siirrytty käytännön soveltamiseen. On saavutettu ymmärrys, jossa ratkaisut kääntyvät myös käytännön toiminta- ja ajattelutapojen muutokseksi tai siirtyvät osaksi ammattikorkeakoulun opintojaksojen sisältöä. Kestävän kehityksen kontekstissa oppimista (ja osin poisoppimista) nimenomaan tarvitsemmekin, sillä maapallomme ei kestä nykyisen elämäntapamme aiheuttamaa kuormitusta (mm. IPCC 2022).

Samaan aikaan TKIO sisältää ajatuksen aktiivisesta toimijuudesta eli kyvystä olla mukana suuntaamassa kehityksen kulkua. Myös tätä tarvitsemme. Ilmastoahdistus – tai yleinen tulevaisuusahdistus – on todellinen ongelma, johon yhtenä, ehkä jopa ainoana, ratkaisuna on löytää oma toimijuutensa ja kokemus mahdollisuudesta vaikuttaa.

Miten voimme korkeakouluna tarjota oppimiskokemuksia, joissa oman ammattitaidon kehittymisen ohella selkeytyy myös, miten sen voi valjastaa kestävän hyvinvoinnin edellytysten rakentamiseen monimutkaisessa ja epävarmuuksia kuhisevassa maailmantilanteessa? TKIO voi toimia välineenä opiskelijoiden toimijuuden vahvistamisessa, mutta sen täysimääräisessä hyödyntämisessä on sukellettava pintaa syvemmälle. Toimijuus on vain yksi osa kokonaisuutta.

Kestävyystieteen stewardship-konseptia kartoittavassa kirjallisuuskatsauksessa on tunnistettu kolme ulottuvuutta, jotka liittyvät kykyyn suunnata sosio-ekologisen järjestelmän muutoksia vahvistaen resilienssiä ja ihmisten hyvinvointia: tieto, toimijuus sekä välittäminen/ huolenpito (Enqvist ym. 2018; West ym. 2018). Kaikkia näitä kolmea tarvitaan, jotta voimme edetä pyrkimyksessämme kohti kestävyyttä. Vaikka olemme tienneet ilmastonmuutoksesta jo vuosikymmeniä, tämä tieto ei yksinään ole riittänyt käytännön toimintaan muutoksen aikaansaamiseksi. Kun kyse on oman toiminnan muuttamisesta, pelkkä tieto ei riitä, vaan tarvitaan omiin arvoihin pohjautuvaa halua muuttaa käytöstään. Lisäksi tarvitaan myös toimijuutta, kykyä tunnistaa vaikutusmahdollisuudet ja halua tarttua niihin sekä toisaalta kykyä ymmärtää toimintamahdollisuuksia rajaavat raamit. (Andersson ym. 2017.) Tieto, toimijuus ja huolenpito limittyvät yhteisten resurssien viisaassa ja vastuullisessa käytössä.

Ja kuitenkin, jos tulevaisuus pelottaa, voi tuntua helpommalta sulkea silmät ja vaipua välinpitämättömyyteen. Tämän takia on tärkeää, että pystymme kolmoiskriisin (ilmastomuutos, luontokato ja saastuminen) vaikutusten keskelläkin visioimaan myös positiivisia, mutta tavoitettavissa olevia tulevaisuudennäkymiä. Uusi eurooppalainen Bauhaus viitoittaa tietä tähän.

Yhteiskehittämisprosessilla käynnistynyt EU-aloite pyrkii tuomaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa osaksi ihmisten arkea ja tunnistaa muotoilu- ja luovien alojen merkittävän potentiaalin tässä (Euroopan komissio 2021; Euroopan komissio 2019). Aloitteen kolme arvoa, kestävyys, kauneus ja osallisuus, auttavat suuntaamaan ajatuksia toivottaviin tulevaisuudennäkymiin – millaisissa ympäristöissä haluamme elää ja mitä niiden saavuttamiseen vaaditaan?

Aloitteen virallisena kumppanina Metropolia on tätä artikkelia kirjoittaessa alkuvuodesta 2023 käynnistänyt eurooppalaisen NEB Stewardship Lab -yhteistyön korkeakoulujen roolin ja toimijanäkökulman kirkastamiseen EU-aloitteen toteutuksessa (Metropolia 7.2.2023). Kansainvälinen kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihto rikastuttaa ajatuksia myös TKIO-toiminnan jalostamiseen.

Metropoliassa, kuten useissa muissakin korkeakouluissa, toteutetaan EU- ja kansallisen rahoituksen tuella paljon kestävää kehitystä tukevia TKI-hankkeita. Hyvin suunnitellun TKIO:n kautta näissä voidaan sisällön kehittämisen rinnalla vahvistaa tiedon, toimijuuden ja välittämisen rakentumista sekä henkilökohtaisia oivalluksia siitä, miten oma osaaminen voi loksahtaa osaksi yhteistä tekemistä, joka voi muuttaa kehityksen suuntaa. Tulevaisuutta rakennetaan aina nyt. On aika päättää, mitä O-kirjaimeen haluamme sisällyttää. Mitä oppimista suunnanmuutokseen tarvitaan, ja miten tätä oppimista voimme tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin kautta vahvistaa? Metropolian syksyllä 2022 määritetty arvoperusta kiteyttää: kestävää tulevaisuutta vastuullisesti – ratkaisukeskeisesti, uudistuvalla osaamisella ja inhimillisellä otteella.

Kyse ei ole vain opintopisteistä, pelissä on enemmän.

Lähteet

Andersson, E., Enqvist, J. & Tengö, M. 2017. Stewardship in urban landscapes. Teoksessa C. Bieling & T. Plieninger (toim.) The Science and Practice of Landscape Stewardship. Cambridge, UK: Cambridge University Press.

Euroopan komissio 2019. A European Green Deal: Striving to be the first climate-neutral continent. https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/priorities-2019-2024/

Euroopan komissio 2021. New European Bauhaus: new actions and funding to link sustainability to style and inclusion. Liittäisin lähteeseen linkin verkkosivulle https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_21_4626

Enqvist, J. P., West, S., Masterson, V. A., Haider, L. J., Svedin, U. & Tengö, M. (2018). Stewardship as a boundary object for sustainability research: Linking care, knowledge and agency. Landscape and Urban Planning 179, 17–37.

IPCC 2022. Summary for Policymakers [H.-O. Pörtner, D.C. Roberts, E.S. Poloczanska, K. Mintenbeck, M. Tignor, A. Alegría, M. Craig, S. Langsdorf, S. Löschke, V. Möller, A. Okem (toim.)]. Teoksessa Climate Change 2022: Impacts, Adaptation, and Vulnerability. Contribution of Working Group II to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [H.-O. Pörtner, D.C. Roberts, M. Tignor, E.S. Poloczanska, K. Mintenbeck, A. Alegría, M.

Craig, S. Langsdorf, S. Löschke, V. Möller, A. Okem, B. Rama (toim.)]. Cambridge, UK ja New York, NY, USA: Cambridge University Press, 3–33. Haettu 15.3.2023. https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg2/downloads/report/IPCC_AR6_WGII_SummaryForPolicymakers.pdf

Keränen, P. 2022. Stewardship in the New European Bauhaus. Tikissä-blogi 10.5.2022.

Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haettu 1.3.2023. https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2022/05/10/stewardship-in-the-new-european-bauhaus/

Metropolia Ammattikorkeakoulu 7.2.2023. NEB Stewardship Lab — enhancing the role of higher education in New European Bauhaus. https://www.metropolia.fi/en/about-us/news-and-events/neb-stewardship-lab-enhancing-the-role-of-higher-education-in-new-european-bauhaus

West, S., Haider, L. J., Masterson, V., Enqvist, J. P., Svedin, U. & Tengö, M. 2018. Stewardship, care and relational values. Current opinion in environmental sustainability 35, 30–3

 

Kerro kaverille