Ekokoordinoinnin pilottiohjelma toi av-alan ammattilaiset yhteen rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta

Syksyllä 2024 Metropolian Arabian kampuksella käynnistyi ekokoordinoinnin pilottiohjelma, joka toi yhteen audiovisuaalisen (av-) alan ammattilaisia perehtymään ekologiseseen kestävyyteen ja yhteiskehittämään kestävämpiä toimintamalleja alalle. Tämä ainutlaatuinen ohjelma tarjosi osallistujille paitsi syvällistä tietoa ja käytännön työkaluja, myös uuden verkoston, jonka tuella kestävän kehityksen periaatteita voidaan juurruttaa osaksi av-alan arkea.

Ekokoordinoinnin pilottiohjelma järjestettiin kymmenen maanantai-illan aikana ajanjaksolla 9.9.-18.11.2024. Se toteutetiin osana Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimaa & EU:n osarahoittamaa Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hanketta.

 

Ekologinen tekeminen keskeinen osa av-alan tulevaisuutta

Ekologisen kestävyyden merkitys audiovisuaalisessa tuotannossa on kasvamassa nopeasti. Av-alan kestävyysasiantuntijan ja ekokoordinoinnin pilottiohjelman toteuttajan Kaisa “Kaika” Astikaisen mukaan alan ammattilaisten on aika ottaa proaktiivinen rooli:

Pilottiohjelman osallistujien kesken vallitsi avoin ja positiivinen tunnelma.

Pilottiohjelman osallistujien kesken vallitsi avoin ja positiivinen tunnelma.

“Ekologinen kestävyys ei ole vain trendikäs lisä tuotantoihin – se on välttämättömyys. Ala tarvitsee ammattilaisia, jotka ymmärtävät sekä audiovisuaalisen tuotannon että kestävyyden periaatteet, ja osaavat soveltaa niitä käytäntöön.”

Ekologisen kestävyyden periaatteet juurtuvat hiljalleen osaksi av-alaa, ja tarve ekokoordinaattoreille kasvaa. Ala on esimerkiksi ottamassa ensimmäisiä askeleitaan kohti EU:n Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) -raportointimallin vaatimusten täyttämistä.

“Kaikkihan viittaa siihen, että ekotekeminen tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa pakolliseksi. Kotimaisella kentällä ruvetaan aivan varmasti vaatimaan ekologisempaa tekemistä ihan pian. Alan tekijöiden kannattaisi suhtautua tähän proaktiivisesti, ja motivoitua itse “hyppäämään kyytiin”. Mukaan on nimittäin aina vaikeampi tulla jälkijunassa”, Kaika pohtii.

 

Ekokoordinaattori yhdistää tiimin ja kestävyyden

Tämän syksyn aikana järjestetty ekokoordinoinnin pilottiohjelma oli suunnattu av-alan ammattilaisille, jotka halusivat lisätä tietotaitoaan kestävästä kehityksestä, erityisesti ympäristökestävyydestä, sekä ekokoordinoimisesta av-alalla.

Pilottiohjelman aikana osallistujat oivalsivat, kuinka laajalle ekokoordinaattorin rooli ulottuu. Työnkuva ei rajoitu yksittäisiin ympäristötekoihin, kuten kertakäyttöastioiden vähentämiseen, vaan se on kokonaisvaltaista suunnittelua; mittaamista, raportointia, sekä ihmisten motivointia. Tärkeintä on saada kaikki tuotantotiimin jäsenet puhaltamaan yhteen hiileen vastuullisemman työkulttuurin puolesta – kiireestä ja haasteista huolimatta.

Kuten eräs osallistuja totesi: “Yksilön vastuuta korostetaan usein liikaa kestävyysasioissa. Tämä ohjelma opetti, että yhdessä tekeminen, vertaistuki ja järjestäytyminen ovat avainasemassa”.

Ekokoordinaattori ei ole pelkkä tekninen toteuttaja, vaan hän on tuotannon sydämessä toimiva ammattilainen, joka tekee yhteistyötä kaikkien osa-alueiden kanssa – lähtien tuotannon ennakkosuunnittelusta jälkituotannon loppuun saakka.

“Ekokoordinaattori on dialogin rakentaja, suunnittelija ja toteuttaja. Tuotannoissa toimivien ekoammattilaisten on oltava sosiaalisia, ratkaisukeskeisiä ja kyettävä priorisoimaan. Ekologisessa kestävyydessä ei voi saavuttaa täydellisyyttä, mutta tärkeää on edetä askel askeleelta oikeaan suuntaan”, pilottiohjelman vetäjä Kaika Astikainen summaa.

 

“Ekologinen kestävyys ei ole vain trendikäs lisä tuotantoihin – se on välttämättömyys.”

 

Monipuolinen osallistujajoukko loi inspiroivan yhteisön

Ekokoordinoinnin pilottiohjelman osallistujia poseeraamassa portaikossa yhteiskuvaa varten.

Viimeisellä tapaamiskerralla otettiin yhteiskuva pilottiohjelmaan osallistuneista henkilöistä (kuvassa vain osa 16:sta osallistujasta).

Ekokoordinoinnin pilottiohjelmaan osallistui 16 audiovisuaalisen alan ammattilaista, joiden taustat vaihtelivat tuotantopuolen tekijöistä ohjaajiin, leikkaajiin sekä muihin jälkituotannon tekijöihin. Mukana oli myös markkinoinnin ja elokuvakaluston asiantuntijoita. Osallistujien vaihtelevat taustat rikastuttivat pilottiohjelman aikana käytyjä keskusteluja.

“Olin hieman skeptinen aluksi – mietin, onko tämä vain viherpesua. Mutta ryhmässä kaikki olivat aidosti sitoutuneita ja motivoituneita. Tämä oli paljon enemmän kuin osasin odottaa”, eräs osallistuja tiivistää.

Ohjelman läpikäyneistä 16 henkilöstä muodostui tiivis yhteisö, joka keskusteli ja haastoi aktiivisesti ja avoimesti av-alaan ja sen kestävyyteen liittyviä asioita. Osallistujat jakoivat keskenään vinkkejä ja omaa osaamistaan, jopa lyhyiden tietoiskujen muodossa. Osallistujien välinen vuorovaikutus ja avoin inspiroiva ilmapiiri olivat ohjelman suurimpia vahvuuksia.

Osallistujien välisen WhatsApp-ryhmän ansiosta keskustelu jatkui tapaamisten välillä ja ryhmä jatkaa toimintaansa myös pilotin loputtua.

“Lähitapaamiset tekivät ohjelmasta mielekkään – kasvokkain oli paljon helpompaa verkostoitua samanhenkisten ammattilaisten kanssa, ja nyt on pienempi kynnys pyytää apua tai tehdä yhteistyötä myös jatkossa”, yksi osallistujista summaa.

 

Kestävyys teoriasta käytäntöön

Ohjelman aikana osallistujat pureutuivat Kaikan ohjaamana laajaan joukkoon kestävyyteen liittyviä teemoja, kuten:

  • Kestävän kehityksen perusteet: Mitä (ekologinen) kestävyys tarkoittaa?
  • Av-alan ekologisen kestävyyden perusteet: Mitä se tarkoittaa nimenomaan av-alan näkökulmasta?
  • Strategiat, laskurit ja sertifikaatit: Sukellus hiilijalanjälkilaskureihin ja sertifikaatteihin, sekä niiden hyötyihin.
  • Ekokoordinaattorin työnkuva: Mistä palasista ekoammattilaisen työnkuva koostuu?
  • Av-alan kiertotalous: Mitä kiertotalouden keinoja av-alalta löytyy?
  • Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys, työhyvinvointi: Kuinka työhyvinvointi ja taloudelliset ratkaisut tukevat ekologista kestävyyttä?
  • Ympäristönäkökulma sisällöissä: Minkälainen vastuu sisällöillä on kestävyyden näkökulmasta?

Lisäksi pilotissa vieraili useita av-alan kestävyysteemojen eri asiantuntijoita. Luentojen ja aktiivisten keskustelujen lisäksi osallistujat toteuttivat pilottiohjelman aikana oman ekokoordinointiin liittyvän projektinsa. Projekteina laadittiin esimerkiksi ekosuunnitelmia ja Green Memoja tuotantoihin, ekopeli, sekä ympäristökestävän tuotannon check list. Ekokoordinoinnin pilottiohjelmaan osallistunut Elvira Schirmer valitsi projektikseen pilotissa vierailleen ekomanageri Nina Erweksen haastattelun, jonka hän taltioi ja editoi videokokonaisuudeksi tarjotakseen tietoa ekomanagerin työnkuvasta laajemmalle joukolle.

(Huom. Ekomanageri Nina Erweksen haastattelutaltioinnin ensiesitys nähdään maksuttomassa ja kaikille avoimessa heTKInen-aamukahvitilaisuudessa 11. joulukuuta 2024 Elvira Schirmerin esittelemänä. Tämän lisäksi Kaika Astikainen kertoo lisää ekokoordinoinnin pilottiohjelmasta, ja kuulemme toisesta pilottiohjelman aikana tehdystä projektista, kun Kristiina Pinomaa kertoo Green Memon luomisesta työyhteisölle. Mikäli haluat nähdä haastattelun ensimmäisten joukossa, ja kuulla lisää ekokoordinoimisesta ja pilottiohjelman sisällöistä, ilmoittaudu mukaan tapahtumaan täältä.)

(artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)

Ekokoordinoinnin pilottiohjelman osallistujat pohdiskelevat ryhmissä vastauksia tietovisan kysymyksiin.

Ensimmäisellä tapaamiskerralla pidetty leikkimielinen tietovisa sai osallistujat miettimään ryhmissä vastauksia kiperiin kestävyysteemaisiin kysymyksiin.

 

“Olin hieman skeptinen aluksi – mietin, onko tämä vain viherpesua. Mutta ryhmässä kaikki olivat aidosti sitoutuneita ja motivoituneita. Tämä oli paljon enemmän kuin osasin odottaa.”

 

Kymmenen viikkoa kestävän pilottiohjelman aikana osallistujat pitivät myös omaa henkilökohtaista ekotekojen päiväkirjaansa. Tämän harjoitteen ideana oli haastaa osallistujia integroimaan kestäviä toimintamalleja osaksi omaa työtään tai vapaa-aikaansa, sekä herättää pohtimaan arkipäiväisten tekojen vaikutusta kestävän elämäntavan omaksumisessa.

Osallistujien ekotekoihin sisältyi muun muassa:

  • Vedenkäytön vähentäminen ja huoneiden lämpötilan laskeminen.
  • Julkisten kulkuneuvojen suosiminen tuotannoissa – jopa näyttelijät ja tuotantokalusto siirtyivät paikasta toiseen julkisilla.
  • Kierrätysmateriaalien käyttö.
  • Lähellä sijaitsevien kuvauslokaatioiden suosiminen.
  • Tuotannon catering-pisteen toteutus hävikkiruoasta.
  • Asuntomajoituksien valinta hotellien sijaan.

Merkittävä osa ekoteoista liittyi tiedon jakamiseen ja ryhmässä todettiinkin, että järjestäytyminen ja yhdessä tekeminen ovat parhaita keinoja kestävyysmurroksen edistämiseen. Pilottiohjelma antoi osallistujille ennen kaikkea toivoa tulevaisuuden suhteen:

“Keskustelut kestävyyteen liittyvistä aiheista menevät usein negatiivisiksi, mutta tämän ryhmän kanssa on ollut helppoa puhua. Ryhmä on ollut joustava ja mukava, ja asioista on voinut keskustella positiivisesti – ilman täydellisyyden tavoittelua, mikä on tehnyt kokemuksesta erityisen innostavan”, eräs osallistuja summaa.

Yksi osallistujista pohti ekoteko-raportissaan sitä, kuinka yksin omien tekojen vaikutusten pohtiminen on usein raskasta. Tämän vuoksi ekotekemiseen tarvitaan yhteisön tukea. “Kaikessa palaan yhteisön voimaan ja ryhmän kannustukseen”, osallistuja totesi. Pilottiohjelman vetäjä Kaika Astikainen yhtyy kommenttiin, ja toteaa, että yksin näiden asioiden pohtiminen voi käydä jopa musertavaksi. “Vain yhdessä jaksamme eteenpäin”, Kaika summaa.

 

Ekokoordinaattori vai ekomanageri?

Pilottiohjelman aikana pohdittiin aktiivisesti myös alalla käytössä olevaa termistöä. Vaikuttaa siltä, että ekokoordinaattori-termistä oltaisiin pikkuhiljaa siirtymässä ekomanageriin.

“Ekokoordinaattoreista on puhuttu kotimaisella av-alalla jo viisi vuotta, mutta nyt alamme hahmottamaan, että se voi olla terminä hieman harhaanjohtava. Ekokoordinaattori viittaa enemmän toteuttavaan rooliin, kun taas ekomanageri-nimityksestä kumpuaa se vastuullinen asema, mikä kestävyysasiantuntijalla tuotannossa todella pitäisi olla”, Kaika toteaa.

(artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)

Ekokoordinoinnin pilottiohjelman vetäjä Kaisa "Kaika" Astikainen pitämässä viimeistä luentoa.

Pilottiohjelman luoja Kaisa “Kaika” Astikainen vetämässä pilottiohjelman viimeistä tapaamiskertaa.

 

Tällä hetkellä av-alan ekoammatilaisille ei ole Suomessa omaa tutkinto-ohjelmaa, mutta yksittäisiä kursseja ja koulutuskokonaisuuksia on silloin tällöin tarjolla. Av-alalla ekomanageri- tai ekokoordinaattori-nimike ansaitaankin yleensä sillä, että tekijällä on osaamista ja kokemusta sekä av-alalta että kestävyysasioista. -Vain toinen näistä ei riitä. Varsinainen työ opitaan käytännössä, tuotannoissa ja työskentelemällä mm. hiilijalanjälkilaskurien parissa. Tämän syksyn DCIB-hankkeen kautta järjestetty ekokoordinoinnin pilottiohjelma oli yksi keino kasvattaa av-alan ammattilaisten kestävyysosaamista, ja juurruttaa näitä oppeja osaksi av-alan arkea.

“Me DCIB-hankkeessa haluamme kasvattaa av-alalla toimivien ammattilaisten tietoa ja taitoa ekoasioissa, ja siten vauhdittaa kestävämmän av-alan rakentamista. Vaikka olin itse vetäjän roolissa tässä pilottiohjelmassa, opin aivan valtavasti uutta tämän kymmenen viikon aikana, ja näitä oppeja olen myös vienyt eteenpäin omille verkostoilleni. Tällaisissa kohtaamisissa tapahtuu jatkuvaa oppimista, mikä on todella inspiroivaa”, pilottiohjelman vetäjä Kaika Astikainen toteaa innostuneena.

Seuraava av-alan kestävyyteen liittyvä pilottiohjelma tullaan toteuttamaan DCIB-hankkeen kautta syksyllä 2025. Lisätietoja pilottiohjelman sisällöstä julkaistaan kevään 2025 loppupuolella.

 

Lisää keskustelua av-alan kestävyydestä 11.12.

Joulukuun 11. päivä klo 09.30–11.30 järjestettävä heTKInen: Ekokoordinointi av-alalla -aamukahvitapahtuma tarjoaa mahdollisuuden kurkistaa syvemmälle ekokoordinoinnin saloihin.

heTKInen: Ekokoordinointi av-alalla -aamukahvitapahtuma järjestetään 11.12. Metka Cafe Arabiassa (Hämeentie 135 B).Aamukahvituokiossa av-alan kestävyysasiantuntija & ekokoordinoinnin pilottiohjelman luoja Kaisa “Kaika” Astikainen avaa sitä, mitä av-alan ekoammattilaisuus on käytännössä, ja mikä sen merkitys on av-alalla. Lisäksi Kaika avaa hieman ekokoordinoinnin pilottiohjelman sisältöä, minkä jälkeen pilottiohjelmaan osallistuneet Elvira Schirmer ja Kristiina Pinomaa kertovat pilotin aikana toteuttamistaan kestävyysteemaisista projekteista. Lisätietoja tapahtumasta ja sen sisällöstä löydät täältä.

Tapahtumassa osallistujilla on myös mahdollisuus esittää kysymyksiä, ja jäädä verkostoitumaan toisten kestävyydestä kiinnostuneiden ammattilaisten kanssa.

Tapahtuma on suunnattu ensisijaisesti av-alalla työskenteleville, mutta myös muille digitaalisilla luovilla aloilla toimiville henkilöille (XR, peliala, audio). Tapahtuma on maksuton, mutta ilmoittautuminen vaaditaan.

Lämpimästi tervetuloa mukaan aamukahvitapahtumaan 11.12. kuulemaan lisää ekokoordinoinnista ja inspiroitumaan kestävämmän av-alan puolesta!

>> ILMOITTAUDU MUKAAN

 

“Kaikessa palataan lopulta aina yhteisön voimaan ja ryhmän kannustukseen – vain siten jaksamme eteenpäin”

 

***

 

Ekokoordinoinnin pilottiohjelma toteutetiin osana Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimaa & EU:n osarahoittamaa Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa ja edistää digitaalisten luovien alojen osaamista, kestävyyttä ja ekosysteemejä. Lue lisää DCIB-hankkeesta täältä.

 

Seuraava av-alan kestävyyteen liittyvä pilottiohjelma tullaan toteuttamaan syksyllä 2025. Mikäli haluat kuulla tulevasta pilottiohjelmasta ja muista hankkeen kuulumisista ensimmäisten joukossa, tilaa DCIB-hankkeen uutiskirje, ja seuraa meitä LinkedInissä!

 

Artikkelin kuvat: Meeri Lehto

Kerro kaverille