Lista teoksista ja sijainnit

• Matka luontoon -kuunnelma (4krs. joogatila)
• Minun maailmani (Pohjakerros, päähissin oikealla puolella)
• Tulevaisuus Työn Alla (Ikkunagalleria)
• Suihku 15 min (Galleriakäytävä)
• What We Once Had (3 krs, ikkunanurkkaus)

Matka luontoon -kuunnelma

Ääniteoksen kesto 15 minuuttia

Matka luontoon on noin puolen tunnin mittaisen kuunnelman Metropolia Arabian kampuksen opiskelijoille yhteistyössä Luovan Dimension kanssa. Kuunnelman kuuntelemiseen tarvitaan älypuhelin ja kuulokkeet. Älypuhelimen kameran avulla luetaan qr-koodi, jonka kautta avautuu Soundcloudiin jaettu äänitiedosto. Kuunnelman tarkoitus on luoda opiskelupäivään sekä hetki rauhoittumiselle että ajatusten herättämiselle. Jälkimmäisellä tarkoitamme erilaisten ilmastokysymysten pohtimista toiveikkaassa valossa. Käytännössä kuunnelma sisältää erilaisia luontoääniä, ambient-sävelmiä ja luontoyhteyteen keskittyviä mielikuvaharjoitteita. Kuunnelman pystyy kuuntelemaan missä vain, mutta olemme tehneet Arabian kampuksen neljännen kerroksen joogatilasta viihtyisän paikan, missä voi kuunnella kuunnelmamme. Rentouttavia kuunteluhetkiä!

Minun maailmani

Tarina: Jade Mäkelä
Kuvat: Jenna Pippuri
Musiikki: Joanna Linninen, Joel Matikainen

Projekti Minun maailmani on moniulotteinen taideteos, joka käsittelee kestävän kehityksen teemaa eri taidemuotojen kautta; näkökulmina menneisyys, nykypäivä sekä tulevaisuus. Moniulotteinen taideteos koostuu kahdesta valokuvasta, niihin liittyvästä tarinasta sekä kokonaisuutta tukevasta ääniteoksesta, joka on liitetty teokseen QR-koodin avulla. Omalta laitteelta kuunneltava musiikkiteos pitää sisällään eräänlaisen muutoksen, joka symbolisesti mukailee teksti ja kuvien tarinaa. Millaisia ajatuksia sinulle herää, kun kuuntelet kappaletta katsellessasi teosta? Teoksen tarina on kirjoitettu ryhmäläisten isovanhempien haastattelujen pohjalta. Haastatteluissa ja tarinassa esiin nousee erilaisten materiaalien käyttö ja kierrätys ennen sekä nykypäivänä. Käytännöt etenkin kierrätyksen suhteen ovat muuttuneet valtavasti. 1900-luvun alussa otetussa kuvassa näkyy, kuinka pesulaituri on täynnä mattojen pesijöitä, ja merivesi on vaahtoutunut sinne päätyneistä pesuaineista. Nykyisin ollaan hyvin tarkkoja siitä, ettei vesistöihin päätyisi etenkään sellaisia aineita, jotka eivät ole luonnonmukaisia tai biohajoavia. Vaikka huolenaiheet luontoa kohtaan ovat sukupolvien saatossa hieman muuttuneet ja aiempiin ongelmiin on keksitty ratkaisuja, kertoo syksyllä 2023 otettu kuva sen, että myös nykypäivänä luonnonsuojelun eteen on tehtävä töitä, jotta luontomme säilyy monimuotoisena myös tuleville sukupolville. Luonnon hyväksi toimimiseen ei tarvita pelkästään suuria organisaatioita, vaan myös yksilöiden toimet ovat merkityksellisiä.

Miltä sinun maailmasi näyttää?

Kuvien lähteet:
1. Jenna Pippuri (Jätkäsaari, 2023)
2. Ivan Timiriasew (Kaivopuisto, 1900-luvun alku, helsinkikuvia.fi)

Tulevaisuus Työn Alla

Videoteoksen kesto: 3 minuuttia

Ideointi / käsikirjoitus: Koko työryhmä
Kuvaus / kuvan jälkikäsittely: Jan Viljanen
Sävellys / äänen jälkikäsittely: Waltteri Pahlama, Ella Lehikoinen, Luukas Viskari
Tuotanto: Kara Sebastian, Iikka Lipponen

Tulevaisuus Työn Alla on kulttuurikampuksen aulaan sijoitettu interaktiivinen teos, jonka tavoitteena on herättää kokijassaan ajatuksia teollisessa vallankumouksessa alulle laitetun ja alati kiihtyvän ekologisen muutoksen tähän päivään ulottuvista seuraamuksista. Jotta aihe saadaan tuoduksi lähemmäs kokijaa, on teoksen objektiksi valittu samainen kortteli, missä itse kulttuurikampuskin sijaitsee.

Konkreettisesti teos koostuu saneerauksessa olevan liiketilan näyteikkunaksi lavastetusta ovesta ja siinä olevasta pienestä kurkistusreiästä, jonka kautta tarkasteltuna teos jatkuu Arabian aikakaudet lävistävänä audiovisuaalisena kokonaisuutena.

Kuvien lähteet:

1. Signe Brander, 1909 / Käyttöoikeus: CC BY 4.0 / Helsingin kaupunginmuseo, Arabian posliini- ja fajanssitehdas.
2. E. Heinonen, 1950 / Käyttöoikeus: CC BY 4.0 / Helsingin kaupunginmuseo, Arabian tehdas, Hämeentie 135.

Suihku 15 min

Tekijät: Lilli Hakalax, Sahrami Huhtala, Jussi Riikonen, Kristiina Saresoja, Maiju Voutilainen
Materiaalit: 24 kpl 10litran ämpäriä*, siimaa

Kuinka paljon aikaa sinä vietät suihkussa?

Puhdasta vettä kulutetaan nykyään etenkin Suomessa ajattelematta sen arvoa ja liiallisen kulutuksen seurauksena syntyviä ympäristövaikutuksia. Talousveden puhdistus, sen lämmitys käyttövedeksi ja likaisen jäteveden puhdistus ovat kaikki energiaa kuluttavia prosesseja.

Suurin kotitalouden vedenkulutuksen kohde on suihku, jossa toiset käyvät muutamassa minuutissa ja toiset viettävät siellä huomattavankin paljon aikaa. 15 minuutin suihku kuluttaa vettä jo 225 litraa, joka on konkretisoitu teoksessa.

Tehokkain tapa vähentää vedenkulutusta on muuttaa omia suihkutottumuksia, kuten lyhentää siellä käytettyä aikaa, sammuttaa suihku saippuoimisen ajaksi tai säätää painetta pienemmälle. Jo kahden minuutin verran suihkun lyhentäminen säästää vettä kolmen ämpärin verran (30 l).

Vettä kuluu myös kuluttamiemme asioiden valmistukseen. Tässä muutamia esimerkkejä:

• Astianpesukone 10 l (pesukerta)
• Pyykinpesukone 60 l (pesukerta)
• Appelsiini 80 l
• Käsin tiskaaminen 100 l (pesukerta)
• Kahvikupillinen 140 l
• Banaani 160 l
• Kilo perunaa 290 l
• Maitolitra 1 000 l
• Suklaapatukka 1 700 l
• Hampurilaispihvi 2 450 l
• Kilo riisiä 2 500 l
• Puuvillainen t-paita 2 600 l
• Farkut 10 000 l
• Henkilöauto 400 000 l

*Teoksessa käytetyt ämpärit ovat lainassa tekijöiden lähipiiristä ja palautetaan omistajiensa käyttöön näyttelyn päätyttyä.

What We Once Had

Mediataideinstallaatio

Tekijät: Esa Hynynen, Meri Hietanen, Roosa Suvela, Sani Valoranta, Tia-Maria Tuominen

“What We Once Had” on tilataideteos, joka yhdistää fyysistä tilanmuokkausta, esineistöä, valoa, sekä video- ja äänituotantoa. Teos on sijoitettu opiskelijoille tärkeään paikkaan, kampuksen sohvaryhmälle, joka on muokattu käyttökelvottomaksi. Se kuvastaa Suomessa toimivien kaivosyhtiöiden toimintaa, jossa lähes mikä tahansa alue voidaan valjastaa kaivosyhtiöiden käyttöön, eikä jälki ole kaunista. Kehystetty valokuva kauniista maisemasta on hautajaiskuva menetetylle puhtaalle luonnolle.

Kaivoksia tarvitaan yhä enemmän ja enemmän vihreän siirtymän eli liikenteen sähköistämisen, uusiutuvan energian ja digitalisaation tarpeisiin. Harvinaisia mineraaleja tarvitaan sähköautojen ja elektronisten laitteiden, kuten älylaitteiden ja läppäreiden, akkuihin, sekä aurinkopaneeleihin. Näitä mineraaleja ovat mm. nikkeli, grafiitti, litium ja koboltti. Esimerkiksi yhteen kännykkään tarvitaan 40–60 eri alkuainetta. Lisäksi tuulivoimaloihin tarvitaan valtavat määrät terästä ja kuparia. Vihreällä siirtymällä halutaan torjua ilmastonmuutosta, mutta mikä on sen hinta?

Kaivokset saastuttavat ympäristöään monen kymmenen kilometrin alueelta ja pilaavat vesistöjä. Tätä tapahtuu myös Suomessa, vaikka voisi ajatella, että ympäristöasioista huolehditaan meillä hyvin. EU haluaa lisätä kaivostoimintaa merkittävästi omalla alueellaan vuoteen 2030 mennessä irtautuakseen raaka-aineriippuvuudestaan Kiinaan, ja tämä koskee erityisesti Suomen ja Ruotsin Lappia. Lappi on tunnettu puhtaasta luonnostaan, mutta onko se sitä enää kymmenen vuoden päästä, kun merkittävä osa siitä on jo nyt varattu kaivostoimintaan? Myös paikallisten elämäntapa ja elinkeinot ovat uhattuina. Suomen kaivoslaki mahdollistaa tällä hetkellä sen, että lähes millä tahansa alueella hautausmaita lukuun ottamatta saa harjoittaa kaivostoimintaa. Kansallis- ja luonnonpuistoista malminetsintä kiellettiin tänä vuonna uuden luonnonsuojelulain myötä, mutta muilla luonnonsuojelualueilla, kuten Natura-alueilla, se on edelleen sallittua lupamenettelyä vastaan. Ulkomaisilla kaivosyhtiöillä ei juurikaan ole minkäänlaista vastuuta pilaamastaan ympäristöstä, joten ne voivat vain tulla louhimaan raaka-aineet ja jättää sotkut meidän siivottaviksi.

Ei pidä myöskään unohtaa karmeaa tilannetta Kongossa, jossa kaivostoimintaa harjoitetaan ilman rajoitteita käyttäen lapsityövoimaa. Kongossa sijaitsee maailman merkittävin kobolttiesiintymä, ja sieltä louhitaankin noin 70 % maailman koboltista. Kobolttia on löydetty myös Suomesta, mutta esiintymä on paljon Kongon esiintymää pienempi. Herää kysymys, eikö olisi parempi louhia mineraalit Euroopasta? Täällä asioissa sentään on jonkinlainen kontrolli. Suomeen perustetut kaivokset eivät kuitenkaan vähennä kaivostoimintaa Kongon kaltaisissa maissa, sillä raaka-aineiden tarve maailmalla on niin suuri.

Missä?

Arabian kampus
Hämeentie 135D
00560 Helsinki

Milloin?

Kestävän kehityksen teemaviikko
9.-13.10.2023
Kampuksen aukiollessa klo 09-20